keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Sojottavasorminen peräpuikkohitsari

Oikeastaan minulla ei ollutkaan tänään niin kiire yökatkon valmistelussa, että olisin joutunut jäämään ihan iltaan asti hitsaamaan, kiitos tästä kuuluu sille seikalle, että sain tehokkaan työparin avukseni, ja sille, ettei tuollaisessa kaivon purkamisessa oikein kannata alkaa kovin valmiiksi asti silppuamaan ja hitsaamaan putkia, jotka eivät sitten kuitenkaan katkon alettua vanhaan putkistoon sovi. Itse asiassa aikaa jäi ihan sen verran, että järjestelin erinäisten, melko monimutkaisten vaiheiden jälkeen itselleni pajalle puikkokoneen, ja yritin alkaa hitsaamaan sitä kuvakarvia, mutten hallinnut aivan väärän merkkistä konetta lainkaan: Siinä hiivatin masiinassa kun kaukosäädinkin toimii aivan eri suuntaan, kuin kempin koneissa, mihin olen tottunut. Voitte varmaankin uskoa, että kuinka hienoja reikämuodostelmia saa aikaiseksi, kun hitsatessa virta vain lisääntyy, kun itse luulee vähentävänsä sitä. Koska olen luonteeltani melko itsepäinen kädellinen, hitsasin muutaman tunnin varsinaisen työajan päätyttyä, kunnes sain yhden putken valmiiksi, vaikka siinäkin poltin reiän, jonka paikkauksessa toisen reiän ja sen paikkauksessa vielä kolmannenkin. Ilmaisin vasta kolmannen kohtalokkaan kuhahduksen kohdalla negatiiviset tunteeni edesmenneen tätini sanoin: Äkä-äkä-Pum-Pum!!!!! Kun se halvatun peräpuikkoputkeni oli viimein valmis, kirjoitin...



...siihen terveiset jälkipolville: VMP = V*ttu mitä p*skaa, ja alareunaan: Lähen kotiin! Ja sitten lähdin ajamaan kohti Tuppukylää, mutta jouduin pysähtymään paikalliselle ABC:lle, koska olin unohtanut juoda helteessä, ja huomasin olevani nestehukan partaalla. Ai mistäkö huomaan sellaiset asiat? No siitä tietenkin, että sormeni alkavat kammeta ihan mihin suuntaan sattuu. Yleensä se on peukalo, joka lähtee vetäytymään keskelle kämmentä, mutta tällä kertaa myös pikkirilli alkoi sojottaa kohti auton kattoa. Voi olla parempi, että yritän tästä lähtien juoda enemmän kuumilla ilmoilla, ettei jonain päivänä keskisormeni nouse pystyyn väärässä tilanteessa, esimerkiksi poliisiauton, tai moottoripyöräjengin kohdalla! Pelkkä peukalon ja pikkirillin sojottelu ei sentään vielä viesti muuta, kuin ettei niiden omistajalla ole välttämättä ihan kaikki muumit laaksossa.

Illalla kun sojotus oli lakannut, vietin melko tiiviin pihatonkuivitushetken hevosten kanssa: Minkähän takia niiden pitää aina änkäydä sinne samaan aikaan pällistelemään? Mutta älkää nyt käsittäkö poistumistani väärin, mutta minun on aivan pakko yrittää nukkua, että jaksan vielä huomisen kuutamourakoinnin. Sitten alkaa loma!

-Amatööriputkimies-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tervetulleet kommentit ovat tervetulleita, ärsyttävät poistetaan kyselemättä.