torstai 3. heinäkuuta 2014

Onnesta pyörtynyt ooppeli

Ooh! Paitsi, että salaperäinen projektini on taas nytkähtänyt eteen päin ja aurinkokin paistoi Viljaspitäjässä koko päivän, niin sain vielä puhuttua itselleni viikon lomaakin heti, kun vain saan yökatkon hoidettua, eli ei ensi viikoksi, mutta seuraavaksi. En saanut tänään hitsattua kovinkaan monta saumaa, koska värkkään nyt paikalleen dn satasia putkia ja toisekseen aikani on kulunut yökatko- ja muita mittarihommia ja -asioita hoidellessa, tai siis sen jälkeen kun olimme työkaverin kanssa elvyttäneet silkasta onnesta tajuntansa menettäneen työooppelin takaisin elävien kirjoihin: Miksi lie purkanut akkunsa eilen illalla? Toivottavasti se ei tee sitä missään ärsyttävämmässä paikassa ja ärsyttävämpään aikaan. Ovatkohan ne viisaat autosuunnittelijat muuten ottaneet huomioon, että virran loppuessa en pääse käsiksi työkaluihini sen peräluukusta, koska sinne ei pääse muutoin, kuin kauko-ohjaimella.

Päästyäni kotiin, läksin heti saman tien rakkaan lapsuudenystäväni Kristan luo niittämään heinää Herra Tohtorille ja Dyydsöneille. Onneksi on niin ihania ystäviä! Täältä kotoa kun on hiukan hankala niittää, kun tuolla pientareilla tuppaa kasvamaan lähinnä leskenlehtiä, lupiinia ja horsmaa, eikä hiivatin laidunkaan oikein ole kasvanut oikein mitenkään päin, kun on niin hiivatin kylmääkin vielä.

Mutta nyt loppuu kylmyys ja köyhyys ja voin alkaa istumaan ja odottamaan lomaviikkoanikin hyvillä mielin. Kyllä kelpaa!

-Amatööriputkimies-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tervetulleet kommentit ovat tervetulleita, ärsyttävät poistetaan kyselemättä.