perjantai 2. toukokuuta 2014

Kuolaimetonta köpöttelyä

Vein vappuhuumassa silmänsä ja harjansa pahasti satuttaneen Pingu-kukon aamulla rakkaan lapsuudeystäväni luo hoitoon, ja otin samalla mukaani siellä suurieleisesti räyhänneen ja jopa kanoja väkivaltaisesti kohdelleen Armas-kukon vaidossa. Nyt on taas rauha maassa ja kaikilla hyvä tahto molemmissa osoitteissa. Hyvä niin. Tultuani takaisin kotiin, olen ollut melkoisesti allapäin ja jopa ihan itkeskellytkin vähän vaikka mille, kai sekin joskus kuuluu asiaan, ettei aina jaksa riemuita. Varsinkaan, kun joka viikko tulee huonoja uutisia ystävien hevosten pmms-testauksista. Tänään olen saanut tietää sen, että minun on syytä olla huolissani molemmista pojistani. Ei naurata! Lähetän näytteet ensi viikolla, onpahan jotain pelättävää, vaikka kyllähän sen tuloksen minun onnellani tietää melkein jo testaamattakin.

Tällä kertaa minut yllättäen pelasti apatialta Herra Tohtori, jolle minun oli tarkoitus tänään ihan vain pelkästään opettaa kuolaimettomien suitsien käytön maasta käsin, mutta jonka selkään en kuitenkaan malttanut olla nousematta: Herra Tohtori toimi kuolaimettomana aivan yhtä hyvin kuin kuolaimellisenakin, se tuntui olevan jopa normaalia yhteistyöhaluisempi, kuin normaalisti, kun kuolaimet eivät ärsyttäneet suuta. Hyppäsimme jopa muutaman puomin tarhassa, ja kävimme kiertämässä pellon! Tällä kokemuksella voisin sanoa, että taidammepa heittää ne kuolaimet toistaiseksi romukoppaan, minä kun olen vähäsen sitä mieltä, että jos hevonen haluaa lähteä käsistä, niin se taitaa sen kyllä tehdä oli sillä ihan mikä varustus suussa tahansa. Ehkä se pakenemisen riemu saa oikein vielä tuulta purjeisiin siitä kivusta. Ainakin itseuskallan nyt ottaa hiukan rohkeammin suitsista kiinni, kun tiedän, ettei sitä satu. Katsokaa nyt, kuinka onnellinen pariskunta olemme olleet tänä...




...talitinttisenä kevätiltanamme porkkanapusseineen kaikkineen armon vuonna 2014. Toinen ilon aihe tänä nimenomaisena päivänä jo hiukan edellistä paremmin onnistunut kävelylenkki tänään 11 kuukautta täyttävän...






...umpihassun Veetin kanssa. Otan siitä rakennekuvia sukupostiin, kunhan saan sen seuraavan kerran seisaalleen tuolta, vaikka voihan sitä rakennetta arvioida näistäkin: Iso maha. To-della iso!

-Amatööriputkimies-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tervetulleet kommentit ovat tervetulleita, ärsyttävät poistetaan kyselemättä.