tiistai 25. helmikuuta 2014

Tahnatiistai

Tepastelin tänään ympäri tiluksiani kuvaamassa kummallista helmikuuta. Yleensä tähän aikaan on vielä lunta ihan vaivoiksi asti, mutta nyt yhden päivän lämpöaallon jälkeen se vähäinenkin lumi on sulanut pois, ja alta paljastuu melkein kuin leikkaamista odottava...


....vehreänvihreä nurmikko. Muutenkin maailmankirjat ovat tänä vuonna olleet sekaisin, eikä edes entiset ilonaiheetkaan tunnu enää ilonaiheilta ollenkaan: Voitteko kuvitella, kuinka riemuissani olen aiempina vuosina ollut, kun...


...kasvihuoneen lämpömittari on ensimmäisiä kertoja pysynyt plussan puolella? Tänä vuonna vastaavaa riemua ei tullutkaan, kun mittari on tainnut pysyä noissa lukemissaan, muutaman viikon pakkasjaksoa lukuunottamatta, koko talven syksystä asti. Ainut, ketä nämä kummallisuudet eivät oikeastaan ole hätkähdyttäneet suuntaan eikä toiseen, taitaa olla kasvihuonettani iäti vartioiva...


 ...ruosteräähkä, joka päivästä toiseen kohottaa nokkansa yläilmoihin kirotakseen huonoa onneaan maailmassa. Seuraavassa kuvassa näette...


...töiden alkamista talvihorroksessa odottavan kukkalapion, sekä viime syksynä kasvihuoneeseen kiireen takia jääneitä surullisen näköisiä tomaatinrotkuja. Kohta kai nekin on sieltä siivottava pois, että saa muutaman kuukauden päästä aseteltua uudet tulokkaat niiden tilalle kasvamaan ja satoa tuottamaan. Ei varmaankaan ole mikään yllätys, että kameraani tallentui kuitenkin eniten...


...erinäistä virnuilua ja...


....kameran edessä pällistelyä....


.....pihatolta. Hummain hymy kylläkin hyytyi tultuani hiusten värjäysoperaationi jälkeen takaisin matolääkken kanssa: Veeti ei toimenpiteestä ollut moksiskaan, mutta Bailey lähti heti iltarehut syötyään tarhaan murjottamaan ja suupieliään nuolemaan ja jupisemaan. Syntini annettiin osittain anteeksi vasta kun toin sille henkilökohtaisen kerpputervehdyksen ihan tarhaan asti. Mahtaakohan huominen aamuruoka hyvittää loput synneistäni, vai pitääköhän tätä retkahdusta sovittaa vielä exstraporkkanoin? Se selvinnee huomenna.   

Mutta nyt minun täytyy lopetella tältä päivältä, ja käydä vielä varmuuden vuoksi ihailemassa uutta väritystäni peilistä: Kyllä, ruskeat niistä tuli, ihan niinkuin tähänkin asti joka kuukausi on tullut!

-Amatööriputkimies-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tervetulleet kommentit ovat tervetulleita, ärsyttävät poistetaan kyselemättä.